Toimenpiteet, joiden avulla ihmiset voivat palata töihin sydänkohtauksen, sepelvaltimon ohitusleikkauksen tai pallolaajennuksen jälkeen

Jani Ruotsalainen 24.1.2020

Cochrane-katsauksessa pyrittiin löytämään ja analysoimaan tutkimuksia, joissa oli tutkittu toimenpiteitä, joilla autetaan sydänsairaita ihmisiä palaamaan töihin. Ajatuksena oli selvittää, auttavatko nämä toimenpiteet todella heitä palaamaan työhön ja vaikuttavatko nämä ohjelmat myös elämänlaatuun, vai onko niillä jopa ei-toivottuja vaikutuksia.

Avainviestit

Sydämen kuntoutusohjelmat, mukaan lukien sekä niiden liikunta- että neuvontakomponentit, todennäköisesti lyhentävät työhön palaamiseen tarvittavaa aikaa (näyttö kohtuullista). Ne saattavat lisätä niiden potilaiden määrää, jotka palaavat työhön ensimmäisten kuuden kuukauden aikana sydänkohtauksen, sepelvaltimon ohitusleikkauksen tai pallolaajennuksen jälkeen (näyttö heikkolaatuista), mutta tällaisilla kuntoutusohjelmilla voi olla vain vähän tai ei ollenkaan vaikutusta työhön palaamiseen kuuden kuukauden jälkeen.

Kuntoutusohjelmilla, jotka käsittävät vain ohjausta tai liikuntaa, voi olla vain vähän tai ei ollenkaan vaikutusta, kun mitataan työhön palaavien potilaiden määrää tai työhön palaamiseen tarvittavaa aikaa (näyttö laadultaan heikkoa tai erittäin heikkoa).

Mitä tutkimuksissa tutkittiin?

Sydänkohtauksesta tai sydänsairautta hoitavasta toimenpiteestä toipuvilla ihmisillä voi olla ongelmia töihinpaluussa. Hoitaviin toimenpiteisiin kuuluvat mm. ohitusleikkaus (kirurginen toimenpide, jossa sydämen sepelvaltimon ahtaumakohta ohitetaan muualta elimistöstä otetulla verisuonisiirteellä) ja ei-kirurgiset interventiot, mukaan lukien esimerkiksi stenttien istuttaminen. Fyysinen heikkous ja sydänsairauksista johtuvat tunneongelmat voivat johtaa pitkään poissaoloon työstä tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Olosuhteet työssä voivat myös vaikeuttaa potilaiden paluuta töihin. Tällä voi olla pysyvä vaikutus heidän elämänlaatuunsa.

Katsauksessa tarkasteltiin toimenpiteitä, joiden avulla pyrittiin helpottamaan ihmisten paluuta töihin esimerkiksi muuttamalla heidän työolojaan tai kohdentamalla toimenpiteitä ahdistukseen, joka usein liittyy sydänsairauksiin. Toimenpiteisiin kuului muun muassa koulutusta sydämen terveydestä, avustusta liikunnassa tai yhdistelmä ohjausta ja liikuntaa, jolloin tavoitteena oli tehdä potilaista riittävän terveitä palaamaan töihin.

Mitkä ovat katsauksen tärkeimmät tulokset?

Katsaukseen löydettiin yhteensä 39 tutkimusta, joissa tarkasteltiin sydänsairaiden ihmisten työhönpaluuta toimenpideohjelmissa, jotka on suunniteltu tukemaan paranemista tai rohkaisemaan potilaita palaamaan töihin. Tuloksia verrattiin potilaisiin, jotka saivat tavanomaista hoitoa.

Katsaukseen ei löydetty tutkimuksia, joissa olisi tehty fyysisiä muutoksia työpaikalla tai muutoksia työpaikan käytäntöihin työhönpaluun helpottamiseksi esimerkiksi vähentämällä potilaiden työaikoja tai tehtäviä, ja lisäämällä työaikaa ja tehtäviä vähitellen terveyden parantuessa.

Katsaukseen löydettiin 11 tutkimusta, joissa arvioitiin toimenpideohjelmia, joissa puututaan sydänsairauksiin usein liittyviin pelkoihin ja masennukseen antamalla potilaille tietoa ja koulutusta sydänsairauksista. Tähän mennessä löydetyn näytön valossa emme tiedä, lisäävätkö nämä neuvonta- ja terveyskasvatusohjelmat sellaisten potilaiden määrää, jotka palaavat töihin tai lyheneekö potilaiden poissaoloaika (näyttö laadultaan heikkoa tai erittäin heikkoa).

Katsaukseen löydettiin neljä tutkimusta, joissa testattiin kuntoutusohjelmia, joissa suositeltiin, milloin sydänsairaiden ihmisten tulisi palata töihin tai joissa tarjottiin keskusteluapua sydänsairauspotilaan työtovereille sydänkohtauksen syistä ja vastattiin heidän huoliinsa potilaan kyvystä jatkaa työskentelyä. Työhön kohdistuvilla neuvontatoimilla voi olla vain vähän vai ei mitään vaikutusta, kun mitataan potilaiden työhön palaamiseen käytettyä aikaa (näyttö laadultaan heikkoa).

Katsaukseen löydettiin yhdeksän tutkimusta, joissa testattiin pelkästään liikunnallisen kuntoutuksen vaikutuksia. Liikunnallisten ohjelmien vaikutus voi olla pieni tai olematon, kun mitataan niiden potilaiden määrää, jotka palaavat töihin kuuden kuukauden ja vuoden välillä (näyttö laadultaan heikkoa). Samoin liikunnallisten ohjelmien vaikutus voi olla pieni tai olematon, kun mitataan niiden potilaiden määrää, jotka olivat työskennelleet 1–5 vuotta tai kun mitataan työhön palaamiseen tarvittavaa aikaa (näyttö laadultaan heikkoa).

Katsaukseen löydettiin 17 tutkimusta, joissa arvioitiin kuntoutusohjelmia, joissa yhdistettiin liikuntaa ja neuvontaa. Tällaiset yhdistetyt ohjelmat saattavat lisätä niiden potilaiden lukumäärää, jotka palaavat työhön kuuden kuukauden aikana sydänkohtauksen, ohituksen tai stentin jälkeen (näyttö laadultaan heikkoa). Tarkemmin sanottuna jokaista viittä kuntoutusohjelmaan ilmoittautunutta sydänsairauspotilasta kohti yksi lisäpotilas saattaa palata töihin. Tällaiset kuntoutusohjelmat todennäköisesti lyhentävät työhön palaamiseen tarvittavaa aikaa noin kuukaudella (näyttö laadultaan kohtalaista).

Lähde

Hegewald  J, Wegewitz  UE, Euler  U ym. Interventions to support return to work for people with coronary heart disease. Cochrane Database Syst Rev 2019;(3):CD010748

Artikkelin kirjoittajasta

Jani Ruotsalainen on Cochrane-verkoston Cochrane Work ‑ryhmän entinen toimituspäällikkö. Elokuusta 2019 alkaen hän on toiminut Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeassa tutkijana.