Syyskuun 2019 Cochrane: Toimenpiteet istumisen vähentämiseksi työpaikalla
Jani Ruotsalainen, 5.9.2019
Liikkumattomuus eli pitkäaikainen istuminen on tunnetusti epäterveellistä. Vähän liikkuvilla on useammin ylipainoa, sydän- ja verisuonitauti, diabetes tai kaikki edellä mainitut. Asian vakavuuden alleviivaamiseksi on sanottu jopa, että istuminen on ”uusi tupakointi”. Syy pitkäaikaiseen istumiseen on tietenkin työn fyysisen kuormituksen vähentyminen. Digitalisaation ja monen muun yhteiskunnan ja työelämän muutoksen ansiosta yhä useampi työntekijä tekee työnsä tietokoneen äärellä, useimmat istualtaan. Työpaikka on kätevä koelaboratorio, kun halutaan kokeilla, voiko tälle asialla oikeasti tehdä jotakin. Työpaikan kautta saavutetaan suuri joukko ihmisiä, jotka voivat tarjota toisilleen vertaistukea ja sosiaalista painetta. Työnantaja voi myös tarjota erinäisiä kannustimia istumisen vähentämiseksi.
Tämä artikkeli aloittaa Kuukauden Cochrane -sarjan, jossa perehdytään kulloinkin yhteen Cochrane-katsaukseen kerrallaan. Sarjan aloittaa Nipun Shresthan ja kumppaneiden vuonna 2018 päivittämä katsaus, jossa arvioitiin työpaikoilla käytettävien istumista vähentävien toimenpiteiden vaikuttavuutta.
Cochrane-katsaukseen hyväksyttiin 34 kontrolloitua tutkimusta (kaksi vaihtovuorokoetta, seitsemän ryvässatunnaistettua, 17 henkilökohtaisesti satunnaistettua ja kahdeksan kontrolloitua ennen ja jälkeen tutkimusta), joissa tutkittiin keinoja töissä istumisen vähentämiseksi. Haku sisälsi 9.8.2017 mennessä valmistuneet tutkimukset. Tutkimuksissa oli yhteensä 3 397 iältään yli 18-vuotiasta pääsääntöisesti istumatyötä tekevää osallistujaa.
Kuudessatoista tutkimuksessa tarkasteltiin konkreettisia muutoksia työpaikoilla. Neljässä tutkimuksessa tarkasteltiin työkäytäntöjen muutosta, kuten tauotusta ja kävelyn lisäämistä työkaverin luokse sähköpostin lähettämisen sijaan. Yhdessätoista tutkimuksessa tutkittiin neuvonnan ja ohjauksen vaikutusta, ja neljässä tutkimuksessa oli useita interventiokomponentteja.
Heikkoa näyttöä löytyi korkeussäädettävien työpöytien vaikuttavuudesta joko sellaisenaan tai yhdistettynä neuvontaan. Yhteensä kymmenen tutkimuksen mukaan työpäivän aikana istuminen väheni keskimäärin 100 minuuttia tavallisiin työpöytiin verrattuna. Kahden tutkimuksen mukaan koko vuorokauden istumisaika väheni pelkän säädettävän pöydän kanssa keskimäärin 82 minuuttia päivässä, ja yhtäjaksoisten yli puolen tunnin istumisjaksojen kesto lyheni keskimäärin 53 minuuttia ilman selvää vaikutusta työsuoritukseen tai tukirankaoireisiin.
Yhden tutkimuksen mukaan lyhyet 1–2 minuutin tauot puolen tunnin välein vähensivät istumista enemmän (noin 40 minuuttia per päivä) kuin kaksi 15 minuutin taukoa koko työpäivän aikana.
Kahden tutkimuksen mukaan tiedon annolla, palautteella tai neuvonnalla ei ollut vaikutusta istumisen määrään heti intervention jälkeen, mutta keskipitkän seurannan jälkeen vähennystä oli keskimäärin 28 minuuttia työpäivä kohti.
Johtopäätökset
On olemassa heikkolaatuista näyttöä siitä, että korkeussäädettävillä työpöydillä voidaan vähentää työpäivän aikaista istumista ja että vaikutus säilyy ainakin jonkin aikaa. Pitkäaikaisista vaikutuksista terveydentilaan ei ole näyttöä. Näyttö muiden toimenpiteiden vaikuttavuudesta on toistaiseksi epäyhteneväistä. Näytön laatu on useimpien toimenpiteiden osalta heikkoa tai hyvin heikkoa johtuen tutkimusten rajoituksista (esimerkiksi huono tai puutteellinen satunnaistaminen) ja pienistä otoksista. Tulosten sovellettavuus Suomeen on hyvä.
Lähde
Shrestha N, Kukkonen-Harjula KT, Verbeek JH, Ijaz S, Hermans V, Pedisic Z. Workplace interventions for reducing sitting at work. Cochrane Database Syst Rev 2018;(12):CD010912. DOI: 10.1002/14651858.CD010912.pub5
Artikkelin kirjoittajasta
Jani Ruotsalainen on Cochrane-verkoston Cochrane Work -ryhmän entinen toimituspäällikkö. Elokuusta 2019 alkaen hän toimii Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeassa tutkijana. Hän toimii myös sivutoimisena tutkijana Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemuksen yksikössä.