HIIT-harjoittelun vaikutus terveiden, vähän liikkuvien aikuisten sydän- ja verisuonitaudin riskiin
Kuukauden Cochrane, maaliskuu 2026
Jorma Komulainen
Kovatehoinen intervalliharjoittelu (high-intensity interval training, HIIT) parantaa terveiden vähän liikkuvien aikuisten sydän- ja verisuonitautien riskiin liittyviä mittareita, kuten maksimaalista hapenottokykyä ja vyötärönympärysmittaa, suunnilleen samassa määrin kuin kohtuukuormitteinen jatkuva harjoittelu (moderate-intensity continuous training, MICT).
Maaliskuussa 2026 julkaistussa Cochrane-katsauksessa [1] selvitettiin kovatehoisen intervalliharjoittelun (HIIT) vaikutusta vähän liikkuvien sydän- ja verisuonitautien riskiin. Katsaukseen otettiin mukaan vähintään neljän viikon kestoisia satunnaistettuja tutkimuksia (RCT), jossa tutkittiin terveitä, mutta vähän liikkuvia aikuisia (18–64-vuotiaita). Analyysiin löytyi 58 satunnaistettua tutkimusta (2 075 tutkittavaa). HIIT-harjoittelua verrattiin kohtuukuormitteiseen jatkuvaan harjoitteluun (MICT) tai harjoittelemattomuuteen.
HIIT-harjoittelu verrattuna harjoittelemattomuuteen
Verrattuna harjoittelemattomuuteen HIIT-harjoittelu paransi maksimaalista hapenottokykyä (keskiero 5,98 ml/min/kg; 95 % luottamusväli 4,66–7,30; 16 tutkimusta; kohtalainen näyttö) ja pienensi vyötärönympärysmittaa (keskiero -3,56 cm; 95 % luottamusväli -6,14 – -0,98; 8 tutkimusta; vahva näyttö). Näyttö vaikutuksesta systoliseen verenpaineeseen oli hyvin heikkoa (keskiero -5,22 mmHg; 95 % luottamusväli -12,27–1,84; 7 tutkimusta). Sen sijaan HIIT-harjoittelu ei näyttänyt vaikuttavan veren triglyseridin pitoisuuteen (standardoitu keskiero -0,22; 95 % luottamusväli -0,62–0,17; 9 tutkimusta, heikko näyttö).
HIIT-harjoittelu verrattuna kohtuukuormitteiseen jatkuvaan harjoitteluun
Verrattuna kohtuukuormitteiseen jatkuvaan harjoitteluun HIIT-harjoittelu paransi hiukan maksimaalista hapenottokykyä (keskiero 1,39 ml/min/kg; 95 % luottamusväli 0,44–2,34; 37 tutkimusta; heikko näyttö). Sen sijaan vaikutuksessa vyötärönympärysmittaan, systoliseen verenpaineeseen tai veren triglyseridin pitoisuuteen ei havaittu eroa.
Pohdinta
Vaikka muutamat sydän- ja verisuonitautien riskiin liittyvät mittarit paranevatkin HIIT-harjoittelulla, suora näyttö HIIT-harjoittelun mahdollisesta pitkäaikaisesta vaikutuksesta terveiden aikuisten sydän- ja verisuonisairastavuuteen kuitenkin vielä puuttuu.
Viitteet
[1] Strauss JA, Kirwan R, Ranasinghe C ym. High‐intensity interval training for reducing cardiometabolic syndrome in healthy but sedentary populations. Cochrane Database of Systematic Reviews 2026, Issue 3. Art. No.: CD013617. DOI: 10.1002/14651858.CD013617.pub2