Lokakuun 2019 Cochrane: Liikuntaa fibromyalgian hoidoksi

Jorma Komulainen, 16.10.2019

Fibromyalgia on nivelrikon jälkeen toiseksi yleisin kroonisten tuki- ja liikuntaelinkipujen aiheuttaja. Diagnostisten kriteerien mukaan vaihdellen 2–8 prosentilla väestöstä on fibromyalgiaoireyhtymä [1]. Liikunnan on jo kauan tiedetty olevan eduksi fibromyalgiaa sairastaville. Liikunnan merkitystä fibromyalgian hoidossa on käsitelty kolmessa suhteellisen tuoreessa Cochrane-katsauksessa.

Bidonden ym. katsaukseen [2] sisällytettiin 13 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta (839 tutkittavaa), joissa verrattiin fibromyalgiapotilailla kestävyystyyppistä liikuntaharjoittelua siihen, että liikuntaa ei harjoitettu. Tutkijat löysivät kohtalaista näyttöä siitä, että liikunta paransi potilaiden terveyteen liittyvää elämänlaatua. Heikkoa näyttöä löytyi sen puolesta, että liikunta lievensi kipua ja paransi fyysistä suoriutumista, mutta vaikutus näihin oli keskimäärin varsin vähäinen. Seuranta-aika vaihteli 2–6 kuukauden välillä, ja valtaosa tutkituista potilaista oli naisia.

Toisessa saman ryhmän laatimassa Cochrane-katsauksessa [3] selvitettiin sekamuotoisen liikuntaharjoittelun merkitystä fibromyalgiassa. Liikuntaharjoittelu sisälsi ainakin kahta tyyppiä seuraavista: kestävyysharjoittelu, voimaharjoittelu tai lihasten ja jänteiden taipuisuutta lisäävä harjoittelu. Katsaukseen otettiin 29 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta (2 088 tutkittavaa). Vertailu tehtiin odotuslistalla oleviin potilaisiin, liikuntaa harjoittamattomiin tai muita kuin liikuntainterventioita saaneisiin fibromyalgiapotilaisiin. Kohtuullista näyttöä löytyi sekamuotoisen liikuntaharjoittelun myönteisestä vaikutuksesta terveyteen liittyvään elämänlaatuun, fyysiseen suoriutumiseen, kipuun ja uupumukseen, mutta joiltakin osin vaikutus oli sangen vähäistä. Seuranta-aika oli 3–4 kuukautta, ja tässäkin katsauksessa valtaosa tutkittavista oli naisia.

Kolmannessa saman ryhmän Cochrane-katsauksessa [4] verrattiin lihasten ja jänteiden taipuisuutta lisäävää harjoittelua muihin liikuntaharjoittelun muotoihin fibromyalgia potilailla. Katsaukseen löytyi 12 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta (743 tutkittavaa), joissa edellä mainittua harjoittelua verrattiin harjoittelemattomuuteen, kestävyystyyppiseen harjoitteluun, voimaharjoitteluun tai muihin interventioihin, mutta yhdistetyt tulokset (meta-analyysi) voitiin esittää vain kestävyysharjoitteluun verrattuna. Tutkijoiden mukaan oli hyvin heikkoa näyttöä siitä, että taipuisuusharjoittelu vähensi jäykkyyttä enemmän kuin kestävyysharjoittelu. Sen sijaan eroa terveyteen liittyvän elämänlaadun, kivun, uupumuksen tai fyysisen selviytymisen osalta ei ollut. Seuranta-aika oli 2–5 kuukautta.

Johtopäätökset

Liikuntaharjoittelu vaikuttaa myönteisesti fibromyalgiaa sairastavien terveyteen liittyvään elämänlaatuun, fyysiseen suoriutumiseen ja fibromyalgian oireisiin. Eri liikuntaharjoittelun muotoja ei voida laittaa paremmuusjärjestykseen. Lisää hyvin toteutettuja, riittävän suuria tutkimuksia tarvitaan edelleen.

Lähteet:

[1] Mali M. Eväitä fibromyalgiapotilaan kohtaamiseen. Suom Lääkäril 2016;71:1371-4

[2] Bidonde J, Busch AJ, Schachter CL ym. Aerobic exercise training for adults with fibromyalgia. Cochrane Database Syst Rev 2017;(6):CD012700

[3] Bidonde J, Busch AJ, Schachter CL ym. Mixed exercise training for adults with fibromyalgia. Cochrane Database Syst Rev 2019;(5):CD013340

[4] Kim SY, Busch AJ, Overend TJ ym. Flexibility exercise training for adults with fibromyalgia. Cochrane Database Syst Rev 2019;(9):CD013419

Artikkelin kirjoittajasta

Jorma Komulainen on lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri, joka toimii Suomalaisessa Lääkäriseurassa Duodecimissa Käypä hoito -suositusten päätoimittajana ja osapäivätoimisena Cochrane Finland  keskuksen johtajana.