Marraskuun 2019 Cochrane: Työn tauottaminen tuki- ja liikuntaelinvaivojen ja väsymyksen ehkäisemiseksi terveillä työntekijöillä

Jani Ruotsalainen, 21.11.2019

Työhön liittyvät tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat ongelma sekä yhteiskunnalle että työnantajille. Ongelmaan on yritetty vaikuttaa esimerkiksi tekemällä fyysisiä muutoksia työpaikalla tai muuttamalla työn organisointia. Useiden tällaisten toimenpiteiden vaikuttavuutta on myös tutkittu, kuten esimerkiksi ergonomiakoulutus (mm. työsuunnitelmat tuottavuuden ja mukavuuden lisäämiseksi työpaikalla), tiedotus ja neuvonta, työaseman säätäminen, muutokset työn tauotuksessa ja työn kierto. Tässä Cochrane-katsauksessa keskityttiin erilaisten työtaukoaikataulujen vaikutuksiin työhön liittyvien tuki- ja liikuntaelinten oireisiin. Erilaiset työtaukoaikataulut voivat, ainakin periaatteessa, johtaa toistuvien tai pitkäkestoisten yksitoikkoisten työtehtävien keskeytymiseen tai vähentymiseen. Ne voivat myös johtaa sellaisten pidempien jaksojen keskeytymiseen, jolloin työntekijöiden on käytettävä staattisia tai hankalia kehon asentoja, joiden tiedetään olevan merkittäviä riskitekijöitä.

Katsauksessa selvitettiin, voivatko erilaiset työtaukojen taajuudet, kestot ja tyypit estää työhön liittyviä tuki- ja liikuntaelinoireita ja häiriöitä terveiden työntekijöiden keskuudessa. Tutkimuksiin osallistuvien työntekijöiden katsottiin olevan terveitä, kun heillä ei ollut tuki- ja liikuntaelinsairauksia tutkimukseen ilmoittautumisen yhteydessä. Katsaukseen löytyi kuusi tutkimusta, joihin osallistui 373 työntekijää, joista suurin osa oli naisia (≥ 78 %). Tutkimusten seurantajaksot kestivät 2–10 viikkoa.

Työajan tauotuksen taajuus

Viidessä tutkimuksessa arvioitiin erilaisia työtaukojaksoja. Analyysin mukaan lisätauoilla (kolme tutkimusta) ei liene vaikutusta kipuun tuki- ja liikuntaelimissä, koettuun epämukavuuteen tai väsymykseen verrattuna siihen, että ylimääräisiä työtaukoja ei pidetä tai työtaukoja pidetään koetun tarpeen mukaan. Lisätauot (kolme tutkimusta) saattavat kuitenkin lisätä tuottavuutta ja työssä suoriutumista verrattuna tavanomaiseen työn tauotukseen. Yhdessä tutkimuksessa verrattiin useammin pidettäviä lisätaukoja harvemmin pidettäviin työtaukoihin. Sen osallistujat raportoivat, ettei tuki- ja liikuntaelinten kivussa, epämukavuudessa, väsymyksessä, tuottavuudessa eikä työstä suoriutumisessa ollut eroja.

Työtaukojaksojen pituus

Yhdessäkään tutkimuksessa ei arvioitu työtaukojen keston vaikutuksia.

Erityyppiset työtauot

Kahdessa tutkimuksessa arvioitiin erilaisia työtaukotyyppejä. Yhdessä vertausasetelma oli aktiivinen tauko verrattuna ei taukoon ja toisessa aktiivinen tauko verrattuna rentoutukseen. Näiden kahden tutkimuksen mukaan aktiiviset työtauot eivät vähentäne eivätkä lisänne osallistujien ilmoittamia tuki- ja liikuntaelinten kipuja, epämukavuutta, väsymystä, tuottavuutta tai työssä suoriutumista.

Johtopäätökset

Tällä hetkellä on olemassa korkeintaan heikkoa näyttöä siitä, että erilaiset työtaukojaksot ja -tyypit eivät vähentäisi merkittävästi tuki- ja liikuntaelinvaivojen ilmaantuvuutta. Vaikka tulokset viittaavat siihen, että tietyntyyppisellä työn tauotuksella saattaa olla positiivinen vaikutus tuottavuuteen ja työssä suoriutumiseen, tarvitaan laadukkaita tutkimuksia, joissa on riittävän suuret otokset, jotta voidaan arvioida erilaisten työtaukojen vaikuttavuutta. On myös huomioitava, että useimmat aiheesta tehdyt tutkimukset on toteutettu toimistotyöntekijöillä, ja että työn tauotus olisi hyvä huomioida osana suurempaa tuki- ja liikuntaelinvaivoja ehkäisevää toimenpiteiden kokonaisuutta, johon kuuluvat myös ergonomian koulutus ja neuvonta.

Lähde

Luger T, Maher CG, Rieger MA, Steinhilber B. Work‐break schedules for preventing musculoskeletal symptoms and disorders in healthy workers. Cochrane Database Syst Rev 2019;(7):CD012886

Artikkelin kirjoittajasta

Jani Ruotsalainen on Cochrane-verkoston Cochrane Work  ryhmän entinen toimituspäällikkö. Elokuusta 2019 alkaen hän on toiminut Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeassa tutkijana. Hän toimii myös sivutoimisena tutkijana Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemuksen yksikössä.