Liikuntaharjoittelu helpottaa masennuksen oireita

Kuukauden Cochrane, tammikuu 2026

Jorma Komulainen

Ohjattu ja säännöllinen fyysinen harjoittelu vähentää masennusta sairastavien aikuisten oireita ainakin lyhyellä aikavälillä. Teholtaan se näyttäisi olevan samaa luokkaa lääkehoidon ja psykologisten hoitojen kanssa. 

Fyysisen harjoittelun vaikutusta depression oireisiin selvittävän Cochrane-katsauksen päivitys julkaistiin tammikuussa 2026 [1]. Katsaukseen sisällytettiin 73 satunnaistettua vertailevaa tutkimusta (RCT). Tutkittavina oli yhteensä 4 985 vähintään 18-vuotiasta henkilöä, joilla oli diagnosoitu vaikeusasteeltaan vaihteleva depressio. Tutkimuksia, joissa oli mukana henkilöitä ilman kliinisesti merkittävän depression löydöksiä, ei otettu mukaan katsaukseen.  Merkittävin harhan riski tutkimuksissa liittyi siihen, että intervention ja vertailun luonteesta johtuen sokkouttamista ei voitu tehdä.

Fyysisellä harjoittelulla tarkoitettiin ”suunniteltua, jäsenneltyä ja toistuvaa kehollista liikettä, jonka tarkoituksena on parantaa tai ylläpitää yhtä tai useampaa fyysisen kunnon osa-aluetta”. Fyysisen harjoittelun luonne (aerobinen, anaerobinen tai näiden yhdistelmä), frekvenssi, kesto ja intensiteetti vaihtelivat.

Fyysisen harjoittelun tehoa verrattiin odotuslistaan, lumehoitoon tai muuhun aktiiviseen hoitoon (psykologinen hoito, lääkehoito tai muu hoito). Ensisijainen lopputulosmuuttuja oli masennus- ja mielialaoireiden määrä interventiojakson päättyessä ja sen jälkeisessä seurannassa, useimmiten Beckin tai Hamiltonin mittareilla arvioituna.

Yhteensä 57 tutkimuksessa (2 189 potilasta) fyysistä harjoittelua verrattiin odotuslistaan, lumehoitoon tai muuhun aktiiviseen hoitoon. Masennusoireet hoidon lopussa olivat fyysisen harjoittelun ryhmässä  vähäisemmät kuin vertailuryhmässä (SMD -0,67; 95 % luottamusväli -0,82 – -0,52; heikko näyttö). Yhdeksässä tutkimuksessa (405 potilasta) seuranta jatkui hoidon päättymisen jälkeen. Myös tällöin masennusoireet olivat fyysisen harjoittelun ryhmässä vähäisempiä kuin vertailuryhmässä (SMD -0,53; 95 % luottamusväli -1,11–0,06; hyvin heikko näyttö).

Kymmenessä tutkimuksessa (414 potilasta) fyysistä harjoittelua verrattiin psykologiseen hoitoon. Ryhmien välillä ei ollut eroa masennusoireissa hoidon jälkeen (SMD 0,03; 95 % luottamusväli -0,16–0,23; kohtalainen näyttö).

Viidessä tutkimuksessa (330 potilasta) fyysistä harjoittelua verrattiin lääkehoitoon. Ryhmien välillä ei ollut eroa masennusoireissa hoidon jälkeen (SMD -0,11; 95 % luottamusväli -0,33–0,10; heikko näyttö).

Pohdinta

Päivitetty Cochrane-katsaus tukee edelleen depression Käypä hoito -suositusta, jonka mukaan säännöllinen ja riittävän usein toteutettu ohjattu liikuntaharjoittelu ilmeisesti parantaa lievän ja keskivaikean depression hoidon tehoa. Käypä hoito -suosituksen mukaan liikunta ei kuitenkaan korvaa depression muuta hoitoa. [2]

Viitteet

[1] Clegg AJ, Hill JE, Mullin DS ym. Exercise for depression. Cochrane Database Syst Rev. 2026 Jan 8;1(1). PMID: 41500513

[2] Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2025 (viitattu 22.1.2026). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi