Epäspesifinen alaselkäkipu – hoidon järjestämisen muutokset vaikuttavat vain vähän hoidon laatuun ja tuloksiin

Kuukauden Cochrane – lokakuu 2025

Jorma Komulainen

Cochrane-katsauksen mukaan epäspesifistä alaselkäkipua potevien potilaiden hoidon järjestämisen muutoksiin kohdistuvat interventiot tuottavat kokonaisuudessaan vain vähän vaikutusta hoidon laatuun ja vain vähän tai ei lainkaan vaikutusta hoidon tuloksiin, kun vertailukohtana on tavanomainen hoito. Tutkimukset eivät anna luotettavaa tietoa siitä, kuinka hoito olisi parasta järjestää. 

Katsaukseen otettiin mukaan 57 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta (RCT), joihin osallistui yhteensä 29 758 tutkittavaa [1]. Valtaosa (89 %) tutkimuksista oli tehty korkean elintason maissa. Kaikista tutkimuksista 32 % oli tehty perusterveydenhuollossa ja 26 % fysioterapeuttien vastaanotoilla. Hoidon järjestämisen muutoksella tarkoitettiin sitä, että tehtiin muutoksia siihen, kuinka, milloin, missä tai kenen toimesta hoitoa tarjottiin ilman, että hoidon sisältöön puututtiin. Tutkituista muutoksista 32 % kohdistui hoidon koordinoinnin muutoksiin ja 18 % ICT-teknologioiden käyttöön. 

Katsauksen tulosten mukaan hoidon järjestämisen muutokset vähentävät potilaan kokemaa kipua, mutta muutos on niin vähäinen, ettei sillä ole kliinistä merkitystä (asteikolla 0–10 keskiero -0,24; 95 % luottamusväli -0,43 – -0,05; vahva näyttö). Muutokset vähentävät lannerangan röntgenkuvauksia hieman (RR 0,92; 95 % luottamusväli 0,86–0,98; 213/1 000 vs. 232/1 000 potilasta; kohtalainen näyttö). Opioidien käyttöön hoidon järjestämisen muutoksilla on korkeintaan vähäinen vaikutus tai ei lainkaan vaikutusta (RR 0,95; 95 % luottamusväli 0,89–1,03; 332/1 000 vs. 349/1 000 potilasta; kohtalainen näyttö).

Pohdintaa

Vaikka tämän systemaattisen katsauksen tulokset jäivät vähäisiksi, on mielenkiintoista katsoa erikseen muutamaa katsaukseen sisältynyttä tutkimusta. Esimerkiksi Choudhryn perusterveydenhuollossa toteutetussa tutkimuksessa lannerangan kuvantamiset vähenivät viidenneksellä, kun moniammatillinen työryhmä laati potilaalle 8 viikon hoitosuunnitelman [2]. Samassa tutkimuksessa opioidien käyttö väheni niin ikään viidenneksellä. Taylorin tutkimuksessa potilaiden tyytyväisyys saamaansa hoitoon parani, kun heitä neuvottiin puhelimitse sillä aikaa, kun he odottivat fysioterapeutille pääsyä [3]. Özdenin ryhmä taas vertasi potilaalle tarjottua verkkopohjaista kuntoutusohjelmaa vastaanoton yhteydessä paperilla tarjottuun samansisältöiseen kuntoutusohjelmaan [4]. Sen lisäksi, että potilaat olivat tyytyväisempiä verkossa tarjottuun ohjelmaan, koettu kipu lievittyi verkkoryhmässä vertailuryhmää enemmän. Kaikki edellä kuvatut tulokset olivat tilastollisesti merkitseviä ja kliinisesti merkittäviä.

Mielestäni näyttää siltä, että hoidon järjestämistä viisaasti ja onnistuneesti kehittämällä voidaan parantaa epäspesifistä alaselkäkipua potevien hoidon laatua ja myös hoidon tuloksia. Sanomattakin on selvää, että lisää korkeatasoista tutkimusta aiheesta tarvitaan. Siksi kehittämishankkeisiin tulisi sisällyttää myös tutkimusosio.

Kirjallisuutta

[1] Docking S, Sridhar S, Haas R ym. Models of care for managing non-specific low back pain. Cochrane Database Syst Rev 2025;3(3):CD01508

[2] Choudhry NK, Fifer S, Fontanet CP ym. Effect of a Biopsychosocial Intervention or Postural Therapy on Disability and Health Care Spending Among Patients With Acute and Subacute Spine Pain: The SPINE CARE Randomized Clinical Trial. JAMA 2022;328(23):2334-2344

[3] Taylor S, Ellis I, Gallagher M. Patient satisfaction with a new physiotherapy telephone service for back pain patients. Physiotherapy 2002;88(11):645-57

[4] Özden F, Sarı Z, Karaman ÖN ym. The effect of video exercise-based telerehabilitation on clinical outcomes, expectation, satisfaction, and motivation in patients with chronic low back pain. Ir J Med Sci 2022;191(3):1229-1239